Tekstit

Näytetään tunnisteella Muutos ja mahdollisuus merkityt tekstit.

Tee välillä toisin ja vältä "trumpit"?

Kuva
Herätessä hämmästys oli melkoinen, kun oletuksista huolimatta Yhdysvallat oli saamassa presidentin, jonka ei ihan heti olisi uskonut voittavan. Aamun kuluessa vahvistui, että Donald Trump oli kuin olikin uusi presidentti. Varsin kesyn ja sovittelevan puheen pienine piikittelyineen hän näytti kuitenkin pitävän kannattajilleen tuloksen selvittyä.   Ottamatta mitään kantaa em. vaalien sanomaan, kannattajiin tai mihin tahansa muuhun seikkaan, niin mielessä kävi, onko tässä näkyvissä myös kyllästyminen politiikan ja valtaapitävien pieniin elitistisiin piireihin? Vastaehdokkaana ollut Hillary Clinton on politiikassa kasvanut ja politiikan kyllästämä, joten kävikö ihmisillä mielessä, että mikään ei ainakaan muutu, jos hänestä tulee presidentti? Tosin en ole varma, muuttuuko mikään Yhdysvalloissa nytkään. Luodut rakenteet pitävät huolen siitä, että Trump huomaa pian päättävänsä lähinnä illallistensa ”napkinsien” väristä, vaikka kuinka muuta nyt väitettäisiin. Kuvittelen s...

Periksiantamattomuus - mallia Saara Aallosta

Kuva
Kirjoitin helmikuussa 2016 blogikirjoituksen ”Välähdyksiä työn loisteesta” . Sain tuolloin olla kuulemassa Saara Aaltoa ja Teemu Roivaista . Kokemus oli järisyttävä. En ollut tiennyt heistä aiemmin kuin ehkä nipin napin nimen, jos sitäkään.  Totesin mm. näin: ”Häntä (Saara Aaltoa) on kuvattu periksiantamattomaksi, määrätietoiseksi ja omaehtoiseksi. Ihan niin kuin itseensä uskova ja aito ihminen voi vain olla. Nostan hattua ja toivon vienosti, että minusta löytyy omien kiinnostusteni eteenpäin viemiseksi sama palo!” Nyt Saara on ponnahtanut urallaan eteenpäin The X Factor UK:n myötä. Oli hänen musiikistaan mitä mieltä hyvänsä, niin määrätietoisuutta ja itseensä uskoa hänestä ei puutu. Minä, jonka mielestä parasta musiikkia saa kuunnella Radio Rockin perjantai-illan Jussi69:n Rock N Roll Circuksesta , voin vain todeta, että Saara saa ihon kananlihalle (mikä on minulle merkki hyvästä musiikista) laulaessaan.  Miksei jokainen asiantuntija ole yhtä periksiantamaton, mää...

Voisiko vakituisessa työssä oleva olla työelämän nomadi?

Kuva
Ekaluokkalainen totesi eräänä päivänä, että hän aikoo isona tehdä töitä siten, että hän tekee vuoden töitä ja sitten reissaa vuoden Kanariansaarilla ja Balilla. Mikäs siinä sitten, totesimme me vanhemmat. Mutta mistä tuo poikanen oli tuollaisen ajatuksen keksinyt? Matkailemme koko perhe lomilla sekä koti- että ulkomailla, mutta vakitöissämme ei tuota vuoden välein taukoa ole kyllä ollut ainakaan tuon kuopuksen syntymän jälkeen. Samalla mietitytti, miksei minulla ole ollut tuollaisia haaveita lapsena? Minusta piti tulla tuon ikäisenä kennelin omistaja tai rallikuski. Sittemmin haaveet vaihtuivat ”tavallisemmiksi”. Opiskelemaan mennessä 90-luvun alkupuolella oli sitäpaitsi pelko takaraivossa, ettei saa ikinä töitä laman takia. Ensimmäisen vakinaisen työpaikan sain kuitenkin jo ennen valmistumistani. Oli ehkä tuuria ja 2000-luvun alussa alkoi jo työelämäkin vetää. Työelämän nomadit Lapsen haave työstä ja elämästä on varsin järkevä ja eräänlaista työelämän nomadiutta. ...

Kiitollisuus on hedonismia

Kuva
Katselin maanantaina töistä tullessa upeaa taivasta. Pilvilautta näytti veitsellä leikatulta, tasareunaiselta, litteältä pellilliseltä pannukakkuja tai mokkapaloja (vaaleana versiona). Näky oli niin sykähdyttävä, että pysäytin auton keskelle risteystä, kaivoin kännykän esiin ja otin kuvan. Nopealla vilkaisulla autoja ei tullut perästä, joten syyllistyin tällaiseen liikenteen vaarantamisen. Kotipihalta tosin näkyi sama näytelmä, mutta siinä autolla ajaessa tuli olo, että tuo on saatava ikuistettua heti. Taivaan kauneuden lisäksi törmäsin maanantaina kauneuteen työpalaverissa. En osaa kuvata muulla tavoin kahden kollegan tekemää analyyttista ja perusteellista esitystä tietojärjestelmistä. Kuulostanee oudolta ja toki voisin sanoa, että se oli hyvin tehty yms., mutta se oli jotain enemmän. Se oli kaunista! Ajauduin noista kauneuden kokemuksista miettimään taas ylipäänsä kauneutta eli esteettisyyttä. Lainasin aikoinaan teoksesta Esteettisestä elämyksestä (A. Kinnunen; 1969/19...

Last season: työaika tuloksen mittarina

Kuva
Työn tuottavuuden laskentakaavassa voi näyttää hyvältä, jos työaikaa on käytettävissä enemmän.  Sitähän ei kaavassa mitata, mitä tuolla työajalla tehdään.  Suorassa asiakaspalvelutyössä, jossa otetaan esimerkiksi asiakkaita vastaan, puolituntia viikossa voi olla yksi tai useampi asiakas enemmän. Tämähän olisi hyvä juttu. Selvästi se lisäisi tuottavuutta. Mutta entäs muutoin? Miten puolituntia viikossa lisää asiantuntijan tuottavuutta? Monella on käytössään liukuva työaika, johon puolituntia viikossa häviää taivaan tuuliin. Ylipäänsä työaika palkan perusteena ja tuloksellisuuden mittarina on todellakin niin ”last season”, että on uskomatonta, että sellaista edes enää on. Ymmärrän tässä työsuojelullisen pointin, mutta asiantuntijatyössä pitäisi maksaa siitä, mitä saadaan aikaiseksi. Se vain vaatisi vaivannäköä työnantajalta.   Organisaation pitäisi miettiä, mitä se tavoittelee ja haluaa saada irti työntekijästä/asiantuntijasta sekä mitä se on valmis maksamaan ...

Missä ovat oikeasti työelämää palvelevat ohjelmistot?

Kuva
Kiky- eli kilpailukykysopimukseen en viitsisi ottaa kantaa. Otan kuitenkin vähän – ja nimenomaan työn tuottavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmasta! Työn tuottavuuden laskenta ei tunnu olevan selvää pässinlihaa, mutta yksinkertaistaen työn tuottavuutta mitataan mm. tehtyjen työtuntien määrällä, henkilöstömäärällä ja työvoimakustannuksilla . Näiden kaikkien petraamiseen kilpailukykysopimus tähtää. Nostetaan siis työaikaa, ei sovita uusista palkankorotuksista ja esimerkiksi työttömyys- ja eläkemaksut nousevat työntekijöillä. Lisäksi julkisella sektorilla vähennetään lomarahoja väliaikaisesti. Julkisella sektorilla on myös nipistetty henkilöstömäärää siten, että esimerkiksi hallinnon väkeä on vähennetty rutkasti. Oletuksena on, että työn tuottavuus kasvaa näillä keinoin ja samalla myös bruttokansantuote ampaisee käyrällä ylöspäin. Kuvittelen ja uskonkin, että suoraan työvoimakustannuksiin puuttumalla ja painamalla niitä alas, työn tuottavuuden voisi ajatella kasvavan. Voin olla kyl...

Sata toivetta

Kuva
Aarrekarttatyöskentelyyn kuuluu määrittää sata toivettaan varsin spontaanisti. Näistä toiveista karsimalla voi sitten määritellä toiveet, jotka ovat esimerkiksi toteutettavissa viiden, kolmen, kahden ja vuoden sisällä. Itse olen määritellyt myös yhdeksi joukoksi ”jatkuvat kivat”, joilla tarkoitan toiveita, joiden toivon olevan osa jokapäiväistä, tai ainakin melkein, elämistä. Tähän sarjaan kuuluu esimerkiksi toiveeni kirjoittaa säännöllisesti tai puolison kanssa tenniksen pelaaminen. En ole varma, ovatko ne sinänsä aarrekarttatyöskentelyn mukaisia toiveita, mutta kun ne vain ovat minulle tärkeitä, eivätkä suinkaan tässä arjessa itsestään selvyyksiä. Toiveiden kanssa työskentelyssä on tarkoitus määrittää viisi lähitulevaisuuden (eli vuoden sisällä olevat) tärkeintä tavoitetta. Näihin voisi sitten keskittyä varsinaisen aarrekartan tekemisessä. Minä kävin aarrekarttakurssin Runotalon Sarin verkkokurssilla kolme vuotta sitten ja tein ensimmäisen aarrekarttani syksyllä 2013. Kar...

Onnea

Kuva
Olen aina pitänyt itseäni ihmisenä, joka ei saa mitään ns. ilmaiseksi. Jos jotain haluaa, se on ostettava omilla rahoilla, jotka on saatu työtä tekemällä (siis aikuisena, lapsena kävin ihan vanhempienkin lompakolla, vaikka taisin kyllä olla 13-vuotias, kun olin ensimmäisen kerran ns. kesätöissä). Onneen ei kannata luottaa. Asenteeni takia en ole osallistunutkaan mihinkään kilpailuihin, joissa on arvontaa. En kyllä ole osallistunut sellaisiinkaan kilpailuihin, joissa pitäisi näyttää kykynsä. Kun ainahan on kuitenkin minua parempia ja en minä nyt kuitenkaan ehdi, jaksa, osaa... Ala-asteella voitin yhdessä kilpailussa lusikan. Nimittäin kirjoituskilpailussa, jossa tulin kolmanneksi. Ne kaksi muuta olivat minua vuotta ylemmällä luokalla. Ja taloustietokilpailussa pärjäsin, samaten sain joskus stipendejä ja hymypatsaan. Mutta niihinkin on tarvinnut tehdä jotain, pelkkä onni ei ehkä riittänyt, vaikka sitäkin oli varmasti mukana. Aikuisena olen ajatellut, että jos odottaa onnen osuvan ...

Millainen ilmiö luovuus on?

Kuva
Luovuudesta minulle tulee ensimmäisenä mieleen vaihtoehtoisuus, toisenlainen näkökulma, toisin toimiminen ja soveltaminen. Luovuudesta puhutaan yleensä myös taiteiden yhteydessä. Minä esimerkiksi valokuvaan ja kuvatessani yritän etsiä kuviin erilaisia näkökulmia. Pelkkä taiteen näkeminen luovuudeksi on minusta varsin tylsää. Ei Kiasma tylsä ole, vaikka taiteessa ollaankin... Omasta mielestäni olen luovasti laiska eli sekä kotona että töissä hoidan (mielestäni) tylsät ja aikaa vievät asiat uudella tavalla, mikäli se suinkin on mahdollista. Saan ne mielestäni nopeammin valmiiksi. En ole ikinä oikeasti mitannut tai pohtinut sen syvemmin, meneekö aikaa vähemmän, mutta ainakin homma tulee tehtyä pitkästymättä ”kuoliaaksi”. Usein tähän luovasti laiskana olemiseen liittyy se, että olen kyseenalaistanut tavan toimia ja/tai lopputuloksen ja kehitellyt niille vaihtoehtoisia tapoja. Luovuus on uteliaisuutta asioille. Utelias Clematis 'Miranda' tulppaanissa Tällais...