Blogini tarina

Istuin kesällä 2012 yksikseni Jyväskylän Matkakeskuksessa odottamassa junaa.

Seurasin tapani mukaan ihmisiä, sillä olen utelias ja ihmiset ovat metka tarkkailtava laji. Saatoin kuulla sanan sieltä täältä, mutta ihmisten käyttäytyminen, olemus ja liikkeet saivat mielikuvituksen jylläämään. Mistä nuo kaikki ihmiset tulevat, minne menevät, mitä ajattelevat? Muistin, että reilun parinkymmenen ikävuoden hujakoilla nuorena sairaanhoitajana ja kasvatustieteen opiskelijana minä halusin kirjoittaa kirjan.

Oppikirjoja tai ehkä enemmänkin oppaita mm. oppivasta organisaatiosta ja sisäisistä kehittäjistä olin ollut mukana kirjoittamassa jo 2000-luvun vaihteessa, mutta että ihan kirjaa...

Matkakeskuksessa istuessa kirjoittamisen tarve tuntui kuitenkin niin voimakkaalta, että ryhdyin etsimään oppia kirjoittamisesta siinä samalla odottaessa ja ihmisiä tuijotellessa. Ja siinä se sitten löytyi!


Kaarlensillalla (Praha) ihmisten ihailua lokakuussa 2016

Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajaopintojen haku olisi lokakuussa. Tähtäin sinne siis ja seuraavana tammikuuna aloitinkin kirjoittamisen salojen opiskelun! 

Matkakeskuksessa näkemäni ihmiset ryhtyivät elämään päässäni omaa fiktioelämäänsä. Heidän vaiheistaan kirjoittelen pöytälaatikkoon silloin tällöin inspiraation iskiessä. Ehkä he joskus tulevat näkyviksi muillekin?

Tuolloin neljä - viisi vuotta sitten perhe-elämän pikkulapsivaihe alkoi muutoinkin helpottaa. Nuoruuden unelmani kaivautuivat jostain alitajunnasta pikkuhiljaa, yksitellen pintaan. Vähän kuin huomaamattani olin ryhtynyt toteuttamaan niitä. Kirjoittamisen opintoja ennen olin aloittanut jo opettajan pedagogiset opinnot ja jatko-opintojeni tutkimussuunnitelma oli hyväksytty Jyväskylän yliopistossa.

Isot pyörät alkoivat pyöriä entistä vikkelämmin ja pian huomasin ilmoittautuneeni työnohjaaja-koulutukseen ja sen jälkeen voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittämisessä -valmennukseen, joka päättyi keväällä 2016.

Osaamisen päivittämisestä sen käyttöön ottamiseen

Kevättalvella 2016 alkoi häiritä se, että olin kouluttautunut viimeisinä vuosina mittavasti, mutta osaamiseni päivittäminen ei päässyt juurikaan näkyviin arkityössäni.

Innostuin unelmoimaan ”Hidasta elämää”- sivustolta löytämäni ”Oman elämän etsivätoimisto” - sekä "Unelmakarttakirja" -verkkokurssien tehtävien avulla.

Yhtenä tehtävänä oli kirjoittaa omasta unelmapäivästä heräämisestä nukkumaan menoon saakka. Yksinkertaistaen, minun unelmapäiväni koostui rauhallisesta aamusta, aurinkotervehdyksestä, juoksulenkistä, blogitekstin (!) kirjoittamisesta, tutkimustyöstä ja -kirjoittamisesta, toisten auttamisesta ohjauksen kautta ajattelemaan ja löytämään oman toimijuuteensa ja voimaantumisensa erityisesti liittyen työhön ja sen unelmiin. Iltani päätti unelmapäivässäni järisyttävä ukkonen, josta sain mahtavia valokuvia, sekä iloinen mieli seuraavan aamun pilatestunnista.

Siinä se sitten taas oli! Oli ehdottomasti perustettava blogi loistavasta työelämästä ja sen etsimisestä. 

Minä pidän nimittäin työstä, työelämästä ja sen ilmiöistä. Se on vähän samaa kuin ihmisten tarkkailu ja ihastelu.

Aluksi minulla ei ollut mitään tavoitteita blogille. Bloggaamista olin harjoitellut pienimuotoisesti sekä ”kotiäitimoodissa” silloisen kotimme sisustamisesta että ”tutkijamoodissa” tutkimusaiheestani eli ammatillisesta toimijuudesta ja urapoluista. Ajattelin kirjoittaa taas ikään kuin itselleni, harjoittelen, ja saisinpahan kirjoittaa.

Sitten elämä alkoi taas järjestellä asioita. Huomasin elokuun lopulla 2016 Tiia Konttisen blogiartikkelin eri bloggaajatyypeistä ja siihen liittyvän arvonnan ”Bloggaajasta ammattilaiseksi” -verkkovalmennukseen. Vastasin ja voitin! 


Jos katsoo tarkasti, voi nähdä sateenkaaren suihkulähteessä...

Bloggausasiat ovat nyt mietityttäneet ja innostaneet! Ensimmäisen kerran olen miettinyt, kenelle haluan kirjoittaa, miksi haluan kirjoittaa, mitä tavoittelen sillä. Voit lukea ajatuksiani tästä "Sinulle, lukijalleni" -sivulta.

Matkani Tiian valmennuksessa kestää kolme kuukautta ja jatkuu myös sen jälkeen, koska valmennuksen materiaalit ovat käytössä jatkossakin. 

Katsotaan, mitä tästä kaikesta syntyy?




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Last season: työaika tuloksen mittarina

Mitä sanoisit nykyminällesi?

Periksiantamattomuus - mallia Saara Aallosta