Työelämän asiantuntija

Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittämisessä -koulutukseni päättyi viikko sitten. Matka jatkui yhteensä reilun vuoden ajan. Hieno matka se olikin! Tuntuu kuitenkin siltä, että olisin voinut saada matkasta irti vieläkin enemmän, jos olisin todella jaksanut panostaa prosessien tuotoksiin. Prosessit itsessään olivat mahtavia, enkä ikinä olisi uskonut saavani tästä näin paljon eväitä itselleni. Mutta jäikö minulta dokumentointi puolitiehen? Osittain syynä oli se, että ainakin omasta mielestäni hienot ideat kaatuivat osaamisen puutteeseen. Olin innoissani tekemässä digitaalista tarinaa , mutta tuntui siltä, ettei tehdyillä ohjelmistoilla saanut tehtyä kaikilla laitteilla luettavaa tarinaa ilman sen liittämistä esimerkiksi YouTubeen. Minun piti itse asiassa kirjoittaa blogiteksti siitä, miten asioita päättyy ja asioita alkaa. Olen siis lopettanut asioita ja aloittanut taas uusia kivoja asioita. Minulle tuli kuitenkin tarve vetää yhteen voimauttavan valokuvan matkani. Alku

Aarrekarttatyöskentelyyn kuuluu määrittää sata toivettaan varsin spontaanisti. Näistä toiveista karsimalla voi sitten määritellä toiveet, jotka ovat esimerkiksi toteutettavissa viiden, kolmen, kahden ja vuoden sisällä. Itse olen määritellyt myös yhdeksi joukoksi ”jatkuvat kivat”, joilla tarkoitan toiveita, joiden toivon olevan osa jokapäiväistä, tai ainakin melkein, elämistä. Tähän sarjaan kuuluu esimerkiksi toiveeni kirjoittaa säännöllisesti tai puolison kanssa tenniksen pelaaminen. En ole varma, ovatko ne sinänsä aarrekarttatyöskentelyn mukaisia toiveita, mutta kun ne vain ovat minulle tärkeitä, eivätkä suinkaan tässä arjessa itsestään selvyyksiä. Toiveiden kanssa työskentelyssä on tarkoitus määrittää viisi lähitulevaisuuden (eli vuoden sisällä olevat) tärkeintä tavoitetta. Näihin voisi sitten keskittyä varsinaisen aarrekartan tekemisessä. Minä kävin aarrekarttakurssin Runotalon Sarin verkkokurssilla kolme vuotta sitten ja tein ensimmäisen aarrekarttani syksyllä 2013. Kar